20.4.2015

Hanko Sun City vs. Telge Truckers

Matkakertomus By Sebastian Berndtsson:

06:30 saavuimme Tukholmaan. Jokainen pelaaja enemmän tai vähemmän väsynyt, huonosti nukutun yön jälkeen. Pääsimme Laivalta ulos ja alkoi bussin metsästys. Kun vihdoin löysimme Frimanin sinivalkoisen helmen, saivat pelaajat ja valmentajat säätää istuinta taaksepäin ja vain odottaa ja relata. Sillä edessä oli Radissonin hotelliaamupala ja tankkaus oli kaikilla ensimmäiseksi mielessä. Jotain kuitenkin puuttui. Bussikuski Marcus piti nimenhuudon ja kolme nimeä jäi huutamatta. Wille, Werneri ja Rasse, ne ikuiset vätykset olivat jääneet nukkumaan, ei kuitenkaan kauaa kestänyt, niin nekin sankarit pienin juoksuaskelin saapuivat bussille, matka jatkui.

Tukholman kaunis infrastruktuuri iski heti silmään, vaikka se sataman lähettyvillä hieman ränsistyneeltä näyttikin. Parin minuutin ajon jälkeen voi entistäkin vakuuttuneempana sanoa, että on se vaan hieno ja kaunis kaupunki. Infrastruktuuri, kaupungin muotoilu ja aina kesken olevat rakennustyömaat, silti avoin ja  ystävällinen ympäristö kohtaavat heti matkailijan kanssa tässä kuninkaitten ja kuningatarten luvatussa maassa.

Ensimmäisenä loppui pekoni. Linjamiehet, kuten normaalisti kuuluukin, syöksyi aamupalaan kiinni, samalla mentaliteetilla kuin aina, että taitopelaajat eivät kuitenkaan tarvitse yhtä paljon ruokaa. Mitä enempi massaa = suurempi kulutus, eli eihän linjamiehet ihan väärässä ole. Me muut saimme sitten tyytyä hedelmiin ja leipiin. Aina ei voi voittaa ja pitäähän isojen poikien syödä, muuten voi pelinrakentajalla olla tukalat oltavat.

Saavuttiin kuin saavuttiinkin Solnan kentälle. Northside Bulls edustusjoukkueella oli harjoitukset käynnissä. Edustusjoukkueen yleensä huomaa siitä, kun ne kopittelee palloa niin se pysyy käsissä kiinni. Ainakin niin meidän pelaajat päättelivät kun saavuimme paikalle. Aurinko paistoi kuin viimeistä päivää ja kaikilla oli hymy huulilla. Jotenkin tämä Ruotsin ilma tuo hymyn aina huulille meidän pelaajille, en tiedä mistä johtuu.

NYT HETKI:
Nyt on kuitenkin aika suunnata pukukopeille päin, laittaa kuullokkeet korviin, pumppi-musa päälle ja matsiin valmistautuminen alkaa. Meillä ei ole ammattiteippaajaa mukana reissussa, eli saas nähdä minkälaiset viritykset me pojille keksitään että nilkka pysyy kasassa.

Bergshamra idrottsplats. Ruotsin poikien kotipesä, lyhyt tekonurmi, jossa vanhoilla kuluneilla nappiksilla olisi polvet ja nilkat vääntynyt nurinpäin. Joukkue lämmitteli yhdessä ja fiilis oli huipussa. Jännityksen pystyi näkemään pelaajien kasvoilta, olihan ensimmäinen ottelu edessä tälle kaudelle. Peli pelattiin pelkistetyillä säännöillä, eli kickoffit ja puntit otettiin pois ja aloitus oli aina omalta 25-jaardin linjalta. Kenttää myös lyhennettiin 20-jaardilla. Syy muutokseen oli ”remontti” molemissa ”end-zoneissa”.

Matsi kului tasaisesti, jaardi jaardilta, fumble fumblesta ja yritys yrityksen jälkeen. Sun Cityn työhevosina toimi kaksikko, Tom Lastunen ja Toffe Biström, jotka molemmat nettosi huikeat jaardit ottelussa. QB Miku Björqvistin ”QB-kaste ottelu” jossa huomattiin että nyt jätkää jännittää, lähti hieman haparoiden käyntiin mitä heittoihin tulee, mutta ei siinä kauan kestänyt kunnes Mr. QB, sai itseluottamuksen kohilleen ja peli rupes rullaamaan.

Ensimmäinen puoliaika meni aikalailla tasaiseen tahtiin. Telge Truckersin vauhtia piti enimmäkseen yllä edustusjoukkueesta ”lainaan” saadut pelaajat jotka onnistuivat pitämään tilanteen tasaisena. Molemmat joukkueet kärsivät pienistä virheistä ja ensimmäinen puoliaika loppui tasatilanteeseen 12-12.

Pilliä vihelsi ja toinen puoliaika lähti rullaamaan. Ei siinä kauaa kestänytkään, taidettiin HC Tony Anderssonin kanssa pistääkkin pieni veto että kuinka monta yritystä tarvitaan että päästään maaliin. Taidettiin molemmat sanoa että 3 yritystä. Väärinhän se molemmilta meni, touchdowniin tarvittiin ainoastaan kaksi yritystä ja Sun City meni johtoon 18-12. Siitä se ruotsin poikien alamäki alkoikin. North Side Bulls pelaajat lähti omiin harjoituksiin ensimmäisen puoliajan jälkeen, sen kyllä huomasi. Sun Cityn pojat heitteli Truckersin pelaajia ympäriinsä miten halusivat. Pakko ottaa huomioon että Truckersin miehistö ei ollut läheskään yhtä leveä kuin Sun Cityn, mikä varmasti oli iso syy siihen, mutta voi vakuuttuneena sanoa että Sun City oli parempi.
Supertomppa juoksi yli 200 jaardia ja teki 4 TD:tä

Touchdown! Tom-Oscar Lastunen! Touchdown! Toffe Biström! Touchdown! Jocke Lindholm! Touchdown! Miku Björqvist! Juhlaa juhlaa juhlaa! Toinen puoliaika meni miten meni, ja Hangon pojille se oli yhtä maalijuhlaa. Juosten ja heittäen, Sun City oli pysäyttämätön!

Puolustuksen puolella vedettiin sitten taas ruotsalaista maahan ja kovaa, sillä melkein jokainen ruotsin poikien yritys johti neljä ja ulos tilanteeseen. Moni puolustuksen pelaajaa teki tilastollisesti aivan huikean pelin ja kovan luokan treenaaminen kovan luokan puolustuksen valmentajan, Ville Schoultzin kanssa oli nähtävästi kantanut hedelmää. Sillä Ruotsin pojat ei sitten millään päässeet juoksemaan Hankolaisten ohi, ei sitten millään. Puhumattakaan heittopuolustuksesta, Jyri Sihvo, vanha konkari nappasi pelin ensimmäisen syötönkatkon ja saman teki comebackin tehnyt Matte Söderblom ottelun loppuminuuteilla, jossa Matte oli lähellä palauttaa pallon maaliin asti, mutta yritys jäi 1-jaardin päähän maalista, olisihan se ollut näyttävä suoritus jos pallo olisi maaliin asti viety!

Siinä se sitten oli. Pilliin puhallettiin matsin päättymisen merkiksi. Lopputulos SC 48 – Truckers 12. Ja kausi 2015 oli Sun Cityn pojilla korkattu voitokkaalla ystävyysottelulla.

+200 jaardia. Tom-Oscar Lastunen. Tykinkuula. 4 Touchdownia. Huikeeta!
Tomppa tuli, näki ja voitti. Ei siinä ruotsin pojat pystyneet mitään tekemään kun Tomppa otti palloon alleen ja lähti menemään. Tompan huikea suoritus toi hänelle ottelun parhaan pelaajan palkinnon.

Mr Qb, Miku Björqvist. Hyökkäyksen paras pelaaja, ensimmäinen ottelu pelinrakentajana ja oli kyllä sellainen Qb että oksat pois. Heitot meni perille ja jaardeja kertyi myös Mikun omasta toimesta juoksemalla. Ja se johtamisen meininki kentällä, Mikulla pysyi pakka hienosti kasassa ja uskon että tulee olemaan iso osa Sun Cityn hyökkäystä tulevalla kaudella.

#24 Matias Söderblom comeback indeed
7 ½ taklausta tehnyt Matte Söderblom kruunattiin puolustuksen parhaaksi pelaajaksi. Comebackin tehnyt Matte. Pienimuotoinen villikortti että miten mies kentällä pelaa, mutta kyllä sen nopeasti huomasi että, Matte se vaan on pelimies. Taklaus taklauksen jälkeen, jos Toffe Biström oli pysäyttämätön, niin Matte Söderblom oli sellainen muuri että ei edes sanaa löydy.

Toffe Biström, Raaseporin oma teräsmies, juoksi kuin viimeistä päivää. Pysäyttämätön ja vaarallinen. Toffe sai kun saikin, Sun Cityn eniten halutuimman palkinnon. Tämä palkinto menee sille pelaajalle joka on antanut kaikkensa, ei antanut periksi ja ollut vaan törkeän kova jätkä koko pelin aikana, suoraan sanottuna paras pelaaja. HAMMER PALKINTO! Onnea Toffe!

Teräsmies Biström oli kovalla pelipäällä
Pukukoppeihin tultuamme alkoi sitten iloinen spekulaatio mitä oli kentällä tapahtunut, mikä oli kohokohta ja kuka teki hienoimman taklauksen. En aijo siihen tarkemmin mennä sisälle, sen kuitenkin sanon että Sun Cityn peli oli todella hienoa katsottavaa ja uskon poikien menevän tällä kaudella pitkälle!

Sitten suihkuun. Noin 30 jätkää ja kaksi suihkua. Kivaa touhua. Siinä sitten kahdessa jonossa jätkät odotti että pääse pesemään hiet selästä. Ei siinä kauaakaan kestänyt kunnes kaikilla oli raikkaat vaatteet niskassa ja matka kohti O’learys sporttibaaria alkoi. Ruotsalaiset olivat hankkineet pelaajille ja henkilöstölle ”Diili hampparin”, joka muuten maistui uskomattoman hyvältä ottelun jälkeen.

Sun City - Telge Truckers yhteiskuva 2015
Siinä se sitten olikin. Ruoat syöty ja juomat juotu. Aika hyvästellä Ruotsalaiset ja suunnata kohti bussia ja terminaalia. Kotimatkalla pelaajat ja henkilöstö pääsivät nauttimaan ansaitusti ja hienon voiton jälkeen tunnelma oli katossa! Tämä kausi on Sun Cityn!

Photos By: Kira Sivén
>>> Lisää kuvia Sun City Facebookissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti